Luovasti kohti hyvinvointia
Taideterapia on terapiamuoto, jossa käytetään hyväksi ihmiselle on ominaista tapaa ilmaista itseään luovasti. Välineinä voivat olla maalaus, savityö, muotopiirustus, huovutus, musiikki, liikunta/tanssi, piirtäminen, muovailu, luonnon kanssa työskentely jne. Tekeminen purkaa ajatuksia ja tunteita ja voi olla oivallusten ja elämysten kenttä. Ohjaavien taideterapiaharjoitusten kautta tämä luontainen toiminta voidaan valjastaa inhimillisen kasvun välineeksi.
Taideterapiassa töihin haetaan tasapainoa kuten kaaokseen järjestystä ja rytmiä, paikalleen pysähtyneeseen työhön liikettä ja suuntaa, tällä pyritään kohottavaan ja rauhoittavaan vaikutukseen. Elämä on kohtaamisia ja valintoja, jotka ilmenevät taideterapiatöissä - värit ja muodot kohtaavat, ne sulautuvat ja rajautuvat toisiinsa nähden. Työt herättävät oivalluksia, joista voidaan keskustella yhdessä.
Taideterapian syntyvaiheita
Taideterapian perustaja tri Margarethe Hauschka taloitti luovan kuntoutuksen 1930-luvulla Sveitsissä. Hän totesikin taideterapiatyöskentelyn muistuttavan nukahtamisen ja valvetilan rajalla olevaa olotilaa. Tästä luovasta kontrolloimattomasta tilasta kumpuaa uusia tuntemuksia ja merkityksiä. Hän kertoo värien olevan muotoja voimallisempia tulkkeja. Värien viestejä täytyy oppia tulkitsemaan, sillä olemme saattaneet etääntyä värien viesteistä. Maalatessa paperille välittyy tunnekokemus ja se jää olotilamme pysähtyneeksi tilannekuvaksi. Taideterapiassa kohtaamme itsemme muotojen ja värien kautta.
Luovan toiminnan ja kuntoutuksen kohteita
Taideterapeuttinen työskentely tutustuttaa meidät muotojen ja värien maailman kautta omaan sisäiseen puheeseen eli syvempään ajatteluumme. Tämä on sinällään kokijalle antoisaa, mutta terapeutin avustuksella se toimii parantavana väylänä ahdistusten, neurologisen, motorisen ja akuuttien kriisien aiheuttamien oireiden kuntouttamisessa. Luomisen nostattamat elämykset ovat sinällään terapeuttisia ja hoitavia. Kun tekijä tarkkailee työtään etääntyen, työ alkaa koskettaa tuoden esiin tekijälleen uusia havaintoja. Tämän jälkeen palataan pohtimaan kokemusta ja paranemista voi tapahtua.
Läsnäolon voima
Kaikille on hyväksi irtautua arjen rytmistä uppoutumalla tekemiseen, joka ruokkii läsnäoloa ja tuntemuksia. Taideterapeutin työ on olla tekijän kumppani matkalla tämän omaan elämään, jota ei arvioida kriittisesti vaan työstetään esteettiseksi kokemukseksi. Tekijä on läsnä maalausprosessissa, jolloin tapahtuma on voimallinen ja siksi tekijälleen arvokas.
| 
